Suomen Lukiolaisten liiton kannanotot 2009

Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 134 Paikkakunta: Oulu

Edellisten vuosien kannanotot löydät sivustolta: http://www.lukio.fi/service.cntum?pageId=113946

-----------------------------------------
Lukiolaiset vaativat tasavertaisuutta ylioppilaskuunteluihin

Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat alkaneet ja abiturienttien on aika suorittaa vieraiden kielten kuulunymmärtämiskokeensa. Ylioppilaskokelaat ovat kuitenkin varsin epätasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, koska opetuksen järjestäjän vastuulla olevat kuunteluiden tekniset järjestelyt vaihtelevat huomattavasti lukioittain. Osassa lukioista käytetään kuulunymmärtämiskokeissa kuulokkeita ja osassa koe suoritetaan käyttämällä pelkästään kaiuttimia.

Joissakin lukioissa on käytössä yksi luokan edessä oleva stereolaite, joka ei pysty tuottamaan kantavaa ääntä luokan perälle asti. Tämä on huono vaihtoehto verrattuna kuulokkeisiin ja kielistudioihin. On täysin selvää, että kuuntelukokeen suorittaminen ilman kuulokkeita on huomattavasti vaikeampaa kuin kuulokkeiden kanssa, koska opiskelija altistuu itsestään riippumattomille ärsykkeille.

”Pahimmassa tapauksessa ylioppilaskokelas ei kuule vastausta, jos viereisessä pulpetissa istuva opiskelija aivastaa tai yskii väärällä hetkellä. Kuulokkeiden avulla opiskelija pystyy keskittymään huomattavasti paremmin koesuoritukseensa”, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ville Virtanen huomauttaa.

Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä ylioppilaskuunteluissa jokaisen abiturientin käytössä on oltava toimivat kuulokkeet tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi. Kaikissa lukioissa järjestelyt eivät ole kunnossa ja joidenkin kokelaiden kuuntelut ovat menneet pilalle teknisten ongelmien takia. Jotta abiturienttien koe ei keskeytyisi esimerkiksi kuulokkeiden paristojen loppumiseen, koenauhojen äänen pitää tulla kuulokkeiden lisäksi myös kaiuttimista.

”Langattomia kuulokkeita käytettäessä niiden akut pitää ehdottomasti ladata ja testata ennen kuunteluita. Opetuksen järjestäjien on hoidettava kuullunymmärtämiskokeiden olosuhteet kuntoon kaikissa Suomen lukioissa”, Virtanen korostaa.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Ville Virtanen, puh 050 523 9081, ville.virtanen@lukio.fi
edunvalvonta-asiamies Ari Mattila, puh 040 7645 389, ari.mattila@lukio.fi

(9.2.2009)

Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 134 Paikkakunta: Oulu

Huomio hallitus: Tarjolla on keinoja uusien ylioppilaiden saamiseksi nopeammin korkea-asteelle!

Hallitus kokoontuu 23.–24.2.2009 politiikkariiheen, jossa se tekee toiminnastaan itsearvioinnin. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi työvoiman tarjonnan lisääminen, mitä voidaan edistää nopeuttamalla uusien ylioppilaiden siirtymistä opiskelemaan korkea-asteelle – yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Vuonna 2008 julkaistun OECD:n raportin Education at a Glance 2008 -raportin mukaan ensimmäistä korkeakoulututkintoaan aloittavien opiskelijoiden mediaani-ikä on Suomessa 21,6 vuotta. Lukion jälkeen uudet ylioppilaat joutuvat siis viettämään useita välivuosia ennen kuin pääsevät opiskelemaan. Jokainen ennen jatko-opiskeluja vietetty välivuosi on pois korkeakoulutuksen jälkeiseltä työuralta, jolloin tehdään koulutusta vastaavaa työtä. Allekirjoittaneet järjestöt tarjoavat hallitukselle keinoja uusien ylioppilaiden saamiseksi aikaisemmin korkeakouluihin.

Uusien ylioppilaiden pääsyä korkea-asteelle voidaan nopeuttaa asettamalla kaikki hakijat samaan asemaan: pääsykokeiden materiaalit ja valintakriteerit pitäisi julkistaa vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jos pääsykokeiden materiaalit ovat tiedossa jo ennen ylioppilaskirjoituksia voivat kaikki edellisten vuosien ylioppilaat aloittaa valmistautumisen pääsykokeisiin, kun tulevat ylioppilaat keskittyvät vielä ylioppilaskirjoituksiinsa.

Yhdellä pääsykokeella ja pääsykoemateriaalilla on voitava hakea kaikkiin saman alan toimipisteisiin, jotta turhia välivuosia vältettäisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi hakiessa opiskelemaan oikeustiedettä tai lääketiedettä on mahdollista pyrkiä vain yhteen toimipisteeseen, vaikka useat eri toimipisteet valmistavatkin täysin samoihin tehtäviin.
Pääsykokeita pitää kehittää mittaamaan hakijan soveltuvuutta alalle ja kykyä hahmottaa, sisäistää ja tulkita laajoja asiakokonaisuuksia. Nykyään pääsykoeprosessi korostaa liian paljon ulkoaoppimista eikä ole sellaisena tarkoituksenmukainen. Myös ylioppilaskirjoitusten hyödyntäminen korkea-asteelle pyrkimisessä hyödyttäisi sekä opiskelijoita että yliopistoja, sillä yliopistojen ei tarvitsisi järjestää yhtä laajoja pääsykokeita.

(20.2.2009)

Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 134 Paikkakunta: Oulu

Lukiot eivät voi olla vain yhtä ihannekokoa

Suomalainen lukioverkosto on muuttumassa kovaa vauhtia, mihin vaikuttavat sekä nuorten määrän alueellinen pieneneminen että kiristyvä kuntatalous. Suomen Lukiolaisten Liiton mielestä lukioverkoston muutoksessa pitää ottaa alueelliset erityispiirteet ja maantiede huomioon. On tärkeää ylläpitää valtakunnallisesti kattava lukioverkosto ja taata nuorille tasavertaiset opiskelumahdollisuudet, minkä takia yhtä ideaalikokoista lukiomallia ei ole olemassa.

”Saman taajama-alueen tai naapurikuntien lukioiden yhdistäminen isommiksi yksiköiksi voi olla hyvinkin järkevää, mikäli se tarkoittaa tasokkaampia opetustiloja, toimivampia ohjaus- ja oppilashuoltopalveluita sekä laajempaa kurssitarjontaa”, korostaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ville Virtanen.

Lukioverkostoa muokattaessa on pidettävä huoli siitä, että lukioiden tasavertainen saavutettavuus ei kärsi. Lukion ohjaus- ja tukipalveluiden sekä oppilaskunnan toimivuudesta on suurlukioissakin pidettävä huolta ja kaikkialta kaupungin ympäristöstä on oltava sujuvat joukkoliikenneyhteydet lukioon.

Muista kuntakeskuksista etäällä sijaitsevien paikkakuntien lukioiden lakkauttamisessa on syytä käyttää huomattavasti enemmän harkintaa, koska lukion lakkauttaminen saattaa usein merkitä nuorille pakollista poismuuttoa kotipaikkakunnalta. Pienikin lukio voi tarjota erittäin toimivan ja tasokkaan oppimisympäristön.

”Pienten lukioiden toimivuuden elinehtona on koko maan kattava etä- ja verkko-opetusjärjestelmä. Myös pienissä maaseutulukioissa on pystyttävä tarjoamaan riittävä kurssitarjonta, jotta niiden vetovoima säilyisi ja toiminta olisi järkevää”, Virtanen huomauttaa.

Suomen Lukiolaisten Liitto muistuttaa, että on erittäin tärkeää kuulla myös nuoria lukioverkostoa kehitettäessä. Tällä hetkellä kaikissa kunnissa ei oteta huomioon nuorten mielipiteitä, vaikka lukiolaiset tuntevat lukioverkoston toimivuuden käyttäjän näkökulmasta parhaiten. Myös valtion pitäisi huomioida lukioverkoston lähivuosien muutokset koulumatkatukijärjestelmää ja itsenäisesti asuvien lukiolaisten opintotukijärjestelmää parantamalla.

(18.3.2009)

Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 134 Paikkakunta: Oulu

Nuoriin panostaminen on tehokkainta säästämistä

1990-luvun alun laman aikana ennaltaehkäisevää koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa vähennettiin ja tilastoista on nykyään nähtävissä korjaavien palvelujen käytön samanaikainen raju kasvu. Säästöpolitiikan seurauksena lukuisissa kunnissa myös koulurakennukset homehdutettiin laiminlyömällä niiden ylläpito ja opetusresursseja karsittiin. Viime laman jälkipyykkinä juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuneet säästöt koituivatkin pitkällä tähtäimellä koko kansantalouden tappioksi.

Kunnat ovat tänä keväänä jälleen olleet nopeassa aikataulussa pakotettuja karsimaan talousarvioitaan. Näyttää uhkaavasti siltä, että säästöt ja leikkaukset sektorikohtaisesti tehtyinä kohdistuvat useissa kunnissa jälleen lasten ja nuorten palveluihin.

”Säästöjen vaikutuksia pitää seurata myös palvelujen käyttäjän tarpeista ja näkökulmasta, ei ainoastaan palvelutuotannon näkökulmasta. Kysymys on Suomen tulevaisuudesta. Maamme kansantaloudella ei ole tulevaisuudessa varaa suureen syrjäytyneiden tai osaamistaidottomien joukkoon”, muistuttaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ville Virtanen.

Yksi kokonaistaloudellisesti edullinen ja vaikuttava tapa edistää nuorten hyvinvointia on resursoida opiskelijan lähellä olevia ja helposti saavutettavissa olevia opiskelijahuollon palveluja. Lisäksi ongelmiin puuttumiseen tarvitaan aktiivisia ja pikaisia toimia kuraattori- ja psykologitoiminnan resursoimiseksi.

”Esimerkiksi lukiolaisten tukipalveluiden parempi saavutettavuus ja asiointikynnyksen madaltaminen ei välttämättä kasvata kokonaiskustannuksia. Mikäli nuorten ongelmiin puututaan ajoissa, säästetään huomattavat summat muun muassa erikoissairaanhoidon puolelta. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat parasta mahdollista säästöpolitiikkaa,” huomauttaa Virtanen.

Terveydenhuollon säästöjen ohella useassa kunnassa puuhataan jälleen opettajien lomautuksia ja lukioiden sulkemisia lomautusten ajaksi. Opetuksen karsimisesta on valitettavasti seurauksena lukiolaisten osaamistason laskeminen, mikä ei edistä nuorten jatko-opiskelumahdollisuuksia eikä siirtymistä työelämään.

”Suomalaisen lukio-opetuksen tasosta ei saa tinkiä eikä opettajia lomauttaa. Meillä nuorilla on oltava oikeus päästä osaavina ja terveinä sujuvasti työelämään, niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin. Käsillä olevan laman negatiiviset seuraukset lapsiin ja nuoriin on kyettävä estämään siis jo pelkästään työurien pidentämisen näkökulmasta”, Virtanen korostaa.

Lisätietoja:
- puheenjohtaja Ville Virtanen, puh 050523 9081, ville.virtanen@lukio.fi

- edunvalvonta-asiamies Ari Mattila, puh 040 7645 389, ari.mattila@lukio.fi

(31.3.2009)

Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 134 Paikkakunta: Oulu

Työurat pidentyvät vain huomioimalla myös opiskelijat

Opiskelijoita kannustetaan valmistumaan ja siirtymään työelämään nykyistä nopeammin, jotta työuria saataisiin pidennettyä. Akavan opiskelijavaltuuskunta, Suomen Lukiolaisten Liitto ja STTK-opiskelijat ovat huolissaan työuran varhaistamista koskevan keskustelun kapea-alaisuudesta. Julkisessa keskustelussa on tehtävä tilaa myös työelämän tuntemuksen ja opinto-ohjauksen kehittämiselle. Nopeampi valmistuminen ei saa olla itseisarvo, vaan sekä opiskelun että työelämän tarpeita tukevan järjestelmän lopputuote.
Opinto-ohjauksella saadaan nuoret oikeille opintopoluille

Työelämään siirtyminen alkaa jo toisen asteen vahvasta opinto-ohjauksesta. Opinto-ohjauksen onkin autettava opiskelijaa hahmottamaan, miten omat opinnot etenevät perusasteelta toiselle asteelle ja edelleen korkea-asteelle. Näin opiskelijalla on valmiudet ymmärtää, mitä opintojen suorittamiseen kuuluu ja millä aikataululla ja toimintamalleilla hän voi niistä suoriutua. Myös pääsykoejärjestelmän pitää tukea oikealle alalle ohjautumista ja soveltumista – ammattikorkeakoulujen pakkohausta on luovuttava, sillä se ei tuo opiskelijoita valitsemaan heille sopivaa alaa.

Hyvinvointi edistää opiskelua

Oppilaitos on opiskelijan työpaikka, minkä takia myös opiskelijalla on oltava saatavilla riittävät resurssit ja palvelut työnsä tekemiseen eli opiskeluun. Hyvinvointia ja jaksamista tukevat kuraattori- ja opintoneuvontapalvelut, terveyden- ja sairaanhoito, suun terveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut. Myös opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus vaikuttavat opiskelun edellytyksiin. Ennaltaehkäisy on paras tapa varmistaa, että opiskelijat jaksavat.

Yhteys työmarkkinoille on luotava varhain

On erityisen tärkeää varmistaa vastavalmistuneiden työllistyminen. Kuluneen kymmenen vuoden aikana korkeasti koulutettuja on jäänyt yhä enemmän työttömäksi valmistuttuaan. Jotta koulutetuille on tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, työelämätarpeita ja koulutuksen aloituspaikkoja on ennakoitava nykyistä huolellisemmin. Samalla on muistettava, että opintotuen niukkuus ei saa pakottaa opiskelijoita tilanteeseen, jossa opintojen eteneminen hidastuu itsensä elättämiseksi tehdyn työn vuoksi.

Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen nopeuttaa valmistumista, ja tunnustamisen pitää koskea sekä aiempia opintoja että kerrytettyä työkokemusta. Eri aloilta saatu työkokemus lisää työelämätuntemusta, joka osaltaan helpottaa työelämään siirtymistä. Mutta erityisesti omalta alalta karttunut työkokemus parantaa laadullista työllistymistä, minkä vuoksi on tärkeää turvata opiskelijan mahdollisuus hankkia työkokemusta opintojensa ohella.

Lisätietoja:

Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA
puheenjohtaja Tuomas Meriniemi
tuomas.meriniemi(at)akava.fi, puh. 050 538 542

Suomen Lukiolaisten Liitto
puheenjohtaja Ville Virtanen
ville.virtanen(at)lukio.fi, puh. 050 523 9081

STTK-Opiskelijat
puheenjohtaja Jarno Kaukola
pj.opiskelijat(at)sttk.fi, puh. 040 548 7938

(15.4.2009)